Mielipuuhaani

Olen monesti sanonut täälläkin, että tykkään sukkien kutomisesta. Tottahan se onkin, mutta enpä itsekään arvannut, miten mukavalta tuntuu kolmen viikon sukantekotauon jälkeen tehdä sukkia. Se siis tuntuu kamalan kivalta, nyt sen tiedän. Se kirkastui minulle näitä alla olevia sukkia tehdessäni.

Kirjoneulesukat koko 39-40, varsi 17 cm korkea kantalapun yläreunasta miattuna

Langat pinkki ja viininpunainen Nalle, joiden yhteinen menekki oli 88 g

Silmukoita 56, ja puikot 3 mm:n sukkikset



Malliltaan nämä ovat ihan perussukat, joita koristaa Vilukissan villasukat -kirjasta peräisin oleva Cubica-sukkien kirjoneule. Tuota kuvioa lukuunottamatta tein sukat ihan omaan tapaani.

Olen tehnyt aiemmin jo yhdet sukat tällä kuviolla ja ehkä tällaisia näkyy täällä jatkossakin. Tykkään nimittäin tästä kuvioinnista sukissa ja sen tekeminen on kivaa.

Viikonloppuna saatiin luntakin niin reilusti, että ensilumen mitta ylittyy reilusti.

Eilen illalla pakastui muutaman asteen verran ja jäädytti rännin alla olleen saavin veden sopivasti jäälyhtyä varten. Nyt meillä on sitten talven ensimmäinen jäälyhty valaisemassa pihatietä.

Torkkupeitto dominotekniikalla

Nyt sain valmiiksi ja kuvattuakin torkkupeiton, jota olen tehnyt pari kuukautta. Se on sen aikaa ollut päätyöni käsitöissä, mutta jotain muutakin olen siinä sivussa tehnyt. Kesällä jo tein päätöksen kutoa kolme torkkupeittoa lahjaksi ensi vuoden juhlijoille ja tämä on niistä numero 2. Ensimmäisestä kerroin täällä.

Torkkupeitto dominoneuletekniikalla, leveys 109 cm ja pituus 190 cm (10x17palaa)
Lanka luonnonvalkoista Gjestalin Jannea, menekki 1494 g, josta kudottuun osuuteen meni 1379 g ja virkattuun reunaan 115 g

Puikot ja virkkuukoukku 4 mm
Laput aloitin 41 silmukalla

Dominotilkut neulotaan aina oikein -neuleena siten, että aluksi luodaan kahden sivun pituuden verran silmukoita. Tämän jälkeen kavennetaan joka toisella kerroksella keskellä kaksi silmukkaa, kunnes jäljellä on yksi silmukka. Sen silmukan lisäksi  lapun reunasta poimitaan silmukat ja luodaan sama määrä uusia.  Ohjeita löytyy monesta paikasta, mm. täältä Ullasta ja tästä Dropsin videosta.

Reunaan virkkasin ensin kaksi kerrosta kiinteitä silmukoita ja sitten kerroksen simpukoita. Sen tein näin: *1 ks, hyppää yhden s:n yli, 7 p samaan silmukkaan, hyppää 2 s:n yli* .

Aiempiin dominiopeittoihini olen virkannut viimeisen reunuskerroksen rapuvirkkauksela, mutta nyt halusin jotain muuta ja parin yrityksen jälkeen päädyin tähän tapaan. Miellyttää ainakin minun silmääni.

Yksivärisen dominopeiton teko verrattuna vaikkapa kaksiväriseen, kuten se edellinen on,  on helpompaa, kun ei tarvitse lankoja vaihdella ja pääsee huomattavasti vähemmällä lakojen päättelyssäkin. Mutta toisaalta väreillä leikitellessä saa vaihtelua työhön ja ehkä hiukan "elävämmän" peiton. Olen tässä miettinyt sitäkin, kumpi olisi kauniimpi, mutta lopputulokseen en ole päässyt.


Sen verran "leipäännyin" tähän tekniikkaan, että nyt haluan tehdä muita käsitöitä välillä ja vasta hiukan myöhemmin aloitan sen kolmannen peiton. Nyt ensimmäisenä päässee puikoilleni miniän toivomat kirjoneuleiset polvisukat. Malli on aika vaativa ja väritoivomus mustaa ja sinistä, mutta onneksi vain kahta väriä. Saapa nähdä, miten näen tehdä näin hämäränä aikana, kun ei ole luonnonvaloa juurikaan helpottamassa näkemistä.


Näissä aatoksissa

Vauvapipoja OYS:aan

Oulussa on polkaistu käyntiin pipojen keräys OYS:ssa syntyvlle vauvoille. Haaste on annettu FB:ssa, johon on perustettu ryhmä Vauvapipot Oulu OYS. Alla suurella fontilla suora lainaus ryhmän kuvauksesta.

"Tehdään yhdessä vastasyntyneille vauvoille pipoja Oulun synnärille OYS:iin. Pipon voi tehdä kutomalla, virkkaamalla tai ompelemalla. Materiaalin pitää kestää 60 asteen pesua."

Ryhmän ylläpito on ilmoittanut vauvan päänympäryksen olevan 33-37 cm ja myssyn sopiva korkeus n. 15 cm.

Siis on valinnan varaa, millaisen pipon haluaa tehdä. Ja keräyspaikkojakin on useita, mm. kotikuntani Kempeleen Asukastupa, jonka käsityöryhmäläisistä monet oavt aikoneet osallistua tähän. Pipoja voi toimittaa keräyspaikkoihin helmikuun loppuun saakka. Kaikkia keräyspaikkoja en luettele tässä, mutta halukkaille kerron osoitteita, jos nakkaat minulle s-postilla kysymyksen.  Osoitteenihan löytyy tuosta oikealta esittelyn lopusta.

Tässä ensimmäinen  tähän keräykseen tekemäni vauvapipo. Ylösalaisin olevan lasikannun päälle sen asettelin, että sain nuo korvia markkeeraavat kulmat näyttämään vähän siltä, miltä näyttänevät vauvan päässä.

Vauvan myssy ympärys 35 cm,  korkeus 15 cm

Lanka Puro Batik ja sen menekki 29 g

Puikot 3 ja 4 mm, silmukoita aina oikein -aloituksessa 56 ja  sen jälkeen 68.

Pyörönä kudoin ja lopuksi tein kolmen puikon päättelyn ja se oli siinä. Helppo homma ja ainakin itse tykkään myssyn mallista ja sen väreistä.

Ja taas myssyjä

Kerronpa jatkotarinan edelliseen postaukseen. Siinähän esittelin sytomyssyn ja kerroin, että torkkupeiton teko ei nyt oikein innosta. Ihan hyvään vaiheeseen sen kakkosenkin olen saanut, enää puuttuu vain reunoihin tuleva virkkausosuus, mutta ei kun ei. Tuossa se tuolin päällä myttyrällä odottaa jatkoa. Mutta vielä ei ollut sen aikaa.


Niinpä päätin tehdä toisenkin sytomyssyn, kun minun käteni eivät kerta kaikkiaan osaa olla mitään tekemättä.  Lankaakin siitä edellisestä jäi sopivasti.

Syntyi taas n. 58 cm:een päähän perusmyssy, jossa aina oikein aloitus ja joka 9. kerroksen jälkeen nurja kerros sileää neulosta elävöittämässä

Lanka turkoosi-violetti  Puro Batik, jonka menekki oli 53 g

Silmukoita aloituksessa 92 ja sen jälkeen 104

Puikot 3.5 ja 4 mm.

Minulla oli kaksi kerää tuota Puro Batikia ja toiveikkaana ajattelin, että saan molemmat myssyt yhdestä kerästä. Niin ei kuitenkaan käynyt, vaan jouduin aloittamaan toisenkin kerä tämän kavennusvaiheessa. 

Lankoja päätellessä ajattelin, että taitaa olla jo aika käyttää kyseinen lanka loppuun, eihän sitä ole enää edes moneen vuoteen valmistettukaan. Ja kun lankaa oli jäljellä reilusti yhteen myssyyn mutta ei riittävästi kahteen, niin ajattelin tehdä pitkän, löysän myssyn.

Kaivoin esille Bravomyssyn ohjeen ja sitä mukaillen syntyi tämä n. 60 cm:een päähän sopiva ja 24 cm korkea myssy
Lanka sama Puro Batik kuin edellä, sen menekki 72 g

Silmukoita aloituksessa 100 ja sen jälkeen 114

puikot  3.5 ja 4 mm.


Ja taas jäi lankaa, nyt vain pieni keränen, olikohan 19 g. Tässä vaiheessa päätin tehdä tarkistuskäynnin sytomyssylankojen laatikolleni, jos siellä vaikka olisi vielä hiukan lisää tätä lankaa. No olihan sitä, mutta eri väriä, hempeää sinivalkovihreää. Hiukan vajaa kerä. Käyttäähän sekin pitää pois, joten myssy puikoille.

Perusmyssy samalla mallilla mutta hiukan isompaan päähän kuin ensimmäinen myssy
Lanka Puro Batik, jonka menekki 60 g

Silmukoita aina oikein -aloituksessa 100 ja silesässä neuleessa 112, nurjat raidat taas joka 9. kerroksen jälkeen

Puikot  3.5 ja 4 mm

Nyt minulla oli kaksi pientä kerää molempia värejä, tuota valkopohjaista hiukan enemmän kuin tummenmpaa väriä. Jospa ne yhdessä riittäisivät aikuisen pieneen myssyyn.

Raitamyssy n. 56 cm:een päähän, aloituksen aina oikein osuus ja kavennusosat vaalealla langalla, raitaosuudessa kahden kerroksen raitoja vuoroin kummallakin värillä
Langat kahta Puro Batik -lankaa, joiden menekki yhteensä 44 g

Silmukoita aloituksessa 86 ja sen jälkeen 92

Puikot  3.5 ja 4 mm. 

Turkoosi-violetti lanka loppui ensimmäisen kavennuskerroksen jälkeen, jäi sopiva pätkä päättelyä varten. Vaaleasävyistä jäi niin vähän, että pari kerrosta korkeampaan myssyn olisi mennyt kaikki. Mietinkin, jos purkaisin kavennusosan ja lisäisin korkeutta, mutta enpä kuitenkaan alkanut siihen hommaan. Tytärkin tarkisti oman varastonsa, mutta sieltä löytyi vain tummaa punaisen sävyistä vajaa puoli kerää. Saiskohan siitä pienen myssyn?  Jää nähtäväksi. :)

Tässä vielä nämä tänään esitellyt ja Elli-myssy, josta koko tarina sai alkunsa.


Hyvää sunnuntaita ja alkavaa lokakuun viimeistä viikkoa!

Välityönä myssy

Viime aikoina on jotensakin alkanut kyllästyttää torkkupeiton teko. Onhan jo toinen tulossa ja lähellä valmistumista onneksi. Nyt kuitenkin tein välityönä kässäpiiriin aloittamani sytomyssyn. Arvelin nimittäin, että ehtisin jotain tehdä itsekin, kunhan olisin neuvonut toisille seuraavan vaiheen. Ja ehdinhän minä tovin kutoa, mutta valmiiksi en saanut. Mutta nyt se työ oli oikein mukava napata käsiin ja tikuttaa valmiiksi, kun jätin peitontekeleen odottamaan.

 Valmistui siis sytomyssy Elli-myssyn ohjeella, joka on omani ja löytyy täältä
Lanka pitkään marinoitunut alesta ostettu Puro Batik, jonka menekki oli 55 g

Ohjeen mukaisin silmukkamäärin ja 4 mm:n puikoin mentiin.

Väri turkoosi-violettia, joilla molemmilla syntyi suht' samanlevyiset raidat. Tässä turkoosi edessä, mutta...

...violetinkin puolen voi panna eteen joko oman mieltymyksen mukaan tai vaihdella vaikkapa vuoropäivinä.

Päälaelle syntyi tällainen kiehkura.

Ja OYS:n syöpäpolillehan minä tämän sytomyssyn kiikutan viimeistään marraskuussa, jolloin OYS:ssa on muutenkin käyntiä.

Olikin mennyt monta kuukautta edellisestä sytomyssystä, joka oli käsistäni valmistunut. Yleensä minulla menee niin, että teen useita myssyjä lyhyellä ajanjaksolla ja sitten tulee pitempi tauko, Saapa nähdä, miten nyt käy ja saako tämä seuraa. Lankakerän loppu jäi kyllä kässätuolini viereen ikään kuin odottamaan puikoille pääsyä. Mutta peittokin huutelee viimeistelemään sitä.

Messuilla kävin minäkin

Oulussa oli Kädentaitomessut kuluneena viikonloppuna ja sinnepä minunkin piti rientää kuten jo niin monena vuonna aiemminkin. Tampereenkin messuilla olen muutaman kerran käynyt, viimeksi tosin useita vuosia sitten. Tampereen messut ovat paljon suuremmat kuin Oulun, mutta kyllä täälläkin on nähtävää ja tutkittavaa.

 Käyntini järjestin taas sunnuntaiaamuksi heti ovien avauduttua klo 10, koska kokemukseni mukaan silloin on jonkin verran vähemmän väkeä kuin lauantaina. Näin on enemmän tilaa ja rauhaa kuljeskella ja katsella esittelyssä olevia. Mutta ei nytkään tarvinnut yksin olla ja usein joutui jonottamaan nähdäkseen jotain mielenkiintoista.

 Tapani mukaan aloitin Böökin myyntipisteestä, jossa kävin moikkaamassa äitiä ja tytärtä, jotka uskollisesti käyvät Oulun messuilla. Sen jälkeen kiersin systemaattisesti messualueen kahteen kertaan, että varmasti huomaisin kaikki mielenkiintoiset asiat.  Monia kauniita ja ihania asioita näin, mutta eipä siellä juuri uutta ollut enkä ostanut muuta kuin yhden puseron itselleni. En edes yhden yhtä lankakerää. Pari tuttavaa tapasin kierrokseni aikana ja vaihdettiin muutama sananen siinä.

Puolen päivän tienoilla olin mielestäni nähnyt riittävästi ja huonosti nukutun yön takia alkoi jo kävelykin väsyttää, joten mentiin äiti-Böökin kanssa yläkertaan kahville ja vaihtamaan kuulumisia. Kahvihetkestä messujen yhteydessä on muodostunut meille tapa, jota molemmat kaipaamme. Kiitos Aila-Riitta taas mukavasta tuokiosta! Ensi vuotta jo odotellaan. 

Että tällainenkin voi messureissu olla. Ei minulla mitään erityisiä odotuksia ollut enkä koe pettyneeni, mutta jotenkin tuli tunne, että nämä on nähty.

Kässäpiirissä

Kotikuntani Asukastuvalla toimii kaksi käsityöryhmää. Ensimmäiseksi aloitti jo vuosia sitten tiistaiaamupäivän ryhmä. joka kokoontuu joka viikko. Sen ryhmäläiset ovat ahkerasti osallistuneet moniin hyvätekeväisyys juttuihin, mm. sytomyssyjen tekoon. Toinen ryhmä aloitti liki vuosi sitten ja se kokoontuu parin viikon välein perjantaisin (parittomina). Ryhmien toiminta on osittain samanlaista ja osallistujia riittää molempiin. Ahkerimmat käyvät molemmissa tyhmissä.

Tuossa jälkimmäisessä ryhmässä toimin jonkinlaisena vetäjänä. Ensimmäinen tavoitteemme oli tehdä hypistelymuhvit kaikille kotikuntamme hoitolaitosten muistisairaille. Kun muhvit luovutettiin, päätti ryhmä jatkaa tekemällä sytomyssyjä ja juhlavuoden vauvoille sukkia. Ja nyt ryhmäläiset halusivat oppia tekemään tuplalapasia.

Eilen meillä oli toinen tapaaminen lapasten merkeissä ja tällainen näyttö kerättiin ryhmän ahkeroinnista. Osa oli ahkeroinut jo kotona lapaset valmiiksi ohjeeni mukaan, mutta osalla oli työ vielä alkutekijöissään. Hienoja lapasia, eikö! On ilo neuvoa näin innokkaita "oppilaita". 

Vaikka suurin osa tekee nyt lapasia, niin ryhmässä jokainen voi tehdä ihan millaista käsityötä haluaa. Tai olla vain seurana. Nytkin sain neuvoa erälle tulevalle mummolle, miten vauvan sukkiiin tehdään kantapää (kuvassa valkoinen neule vasemmassa reunassa). Hän ei ole ennen tehnyt sukkia, mutta nyt tuleva ensimmäinen lapsenlapsi sai hänet opettelemaan sukan tekoa.

Seuraavaksi aiomme ryhtyä tekemään vauvapipoja OYS:aan. Ja muutama on ilmoittanut haluavansa tehdä torkkupeiton dominotekniikalla. Näistä puuhista kerron täälläkin jossain vaiheessa.

Taas OYS:aan vietävää

Hyvillä mielin voin kertoa, että taas on minulla sytomyssyjä vietävänä OYS:aan!

Jo pari viikkoa sitten lähti kotikuntani Asukastuvalta mukaani nämä 11 kaunista myssyä

Tämän viikon tiistaina kävin Lankamaailmassa ja siellähän oli allaolevien myssyjen lisäksi myös sukkia ja parit kämmekkäätkin.

 10 kaunista bambusekotteisesta langasta tehtyä myssyä

 Yhdessä pussissa oli kahden sukkaparin lisäksi 16 myssyä

Seuraavassa pussissa olikin 6 sukkaparia (osa lasten kokoja) ja 9 myssyä

 Näiden 15. myssyn saatteena oli tervehdys kahdelta naiselta

 Viimeisessä pussissa oli kahdet kämmekkäät, tossut ja kolmet sukat.

Lankamaailmaan oli toimitettu siis yhteensä 50 myssyä, 12 paria erikokoisia sukkia ja kahdet kämmekkäät.

Onpa minulla taas kaunista ja lämmintä vietävää OYS:aan. Myssyjäkin niin monenmosia, osassa jopa paljetteja piristämässä saajan päivää. Lämmin kiitos omalta osaltani taas jokaisesta myssystä ja sukka- sekä kämekäsparista!  Uskon myös niin saajien kuin sairaalan henkilökunnankin yhtyvän kiitoksiin.

Pari  toivomusta jatkoa varten kuitenkin haluan esittää. Ensinnäkin kiinnitä parilliset tuotteet kuten sukat napakasti toisiinsa vaikkapa langan pätkällä umpisolmuun. Toiseksi, jos laitat mukaan lankavyötteen tai paperilapulla olevat lankatiedot, kiinnitä lappu hyvin muutamalla pistolla. Muuten parit eksyvät toisisstaan eivätkä laput pysy paikallaan, koska myssyjä ja sukkia käsitellään ehkä moneenkin otteeseen ennen kuin niille löytyy sopiva käyttäjä.

Tässä esimerkki napakasta kiinnityksestä.

Tänään olen saanut luovuttaa omakätisesti yhden sytomyssyn. Minuun otti nimittäin yhteyttä nainen, joka oli aivan hiljattain saanut ensimmäisen sytostaattihoitokertansa. Nyt olivat jo hiukset alkaneet irtoamaan ja edessä oli lapsenlapsen ristiäiset. Siinä mummolla pähkäilemistä, millä peittää kaljut kohdat. Hän otti minuun yhteyttä ja kyseli, mistä myssyjä saisi vaikka ostaa, kun ei ollut niitä OYS:ssa huomannut. Sopivasti sattuivat nämä nyt esitellyt myssyt olemaan minulla, joten pyysin häntä tulemaan ja valitsemaan, kun satuttiin asumaankin melko lähekkäin. Tyytyväisenä hän lähti kuvassa vasemmalla olevan myssyn kanssa kotiinsa. Suunnitteli laittavansa vielä oranssin rusetin somistamaan myssyä. Tyytyväinen olin minäkin, kun saatoin auttaa häntä.

Tässä syntyy tossukat

Eilen sunnuntaina istuin käsityötuolissani moneen otteeseen, vuoroin kudoin ja vuoroin purin. Lauantaina olin jo aloittanut edellisen postauksen sukista jääneen jämälangan tuhoamisen. Tossut ajattelin tehdä kun lanka ei sukkiin asti rittänyt. Mutta oikein selkeää mallia ei mielessäni ollut, niin meni kokeiluksi.

Siinä istuessa ehti sentään ajatellakin kaikenlaista, mm. mieleeni juohtui Blogistanian vanhat ajat, jolloin oli liikkeellä kaikenlaisia meemejä ja haasteita. Niin paljon, että niihin ehti kyllästyäkin. Milloin kerrottiin itsestä totuuksia tai jotain muuta. Kerran kaikki esittelivät mielipaikkansa, jossa tekevät käsityötään.  Minäkin siihen osallistuin ja esittelin parikin mielikässätuoliani täällä.

Nyt minä istun hiukan erilaisessa tuolissa ja ryhdikkäämmin. Se entinen kun houkutteli aina minut "lösähtämään" vähän niin kuin kasaan menisin. Pidemmän päälle siinä alkoivat hartiat jumittaa, niinpä vaihdoin viereiseen kiikkutuoliin. Siinäkin aina välillä ojennan selkäni suoraksi enkä nojaa selkänojaan koko aikaa. Kuvassa näet myös keskeneräisen torkkupeiton tekeleen ja tuolin takana lankakorini.

Tässä istumme Seijasiskon kanssa kutomassa sytomyssyjä, kun äänimies asentaa mikkiä. Tapahtuman varmaan joku pitkään Lankapirtissä vieraillut muistaakin, kun meidät nähtiin silloisessa  TV2:n Suomi express-ohjelmassa aiheena sytomyssyt. Siinä minä istun löhöämistuolissani ja Seijasisko nykyisellä paikallani (tosin eri tuolissa).

Kaihoten muistelen noita vanhoja aikoja, jolloin käsityöblogit olivat kovin suosittuja. Nyt tuntuu, että moni lopettaa blogin kirjoittamisen ja ehkä siirtyy neulebodcastin tekoon. Olenpa hiukan kaivannut noita meemejäkin. Siispä rohkenen haastaa nyt kaikki käsityöbloggajat esittelemään mieluisimman käsityön tekopaikkansa. Kerro minulle, jos otat haasteen vastaan, että tiedän tulla kurkkimaan, millainen sinun suosikkipaikkasi on.


No se tuoleista, nyt pääasiaan eli valmistuneeseen käsityöhöni.

 

Tossukat koko 39-40 hiukan tossukka-ohjettani muunnellen.

 Punaista ja sinistä Isoveli-lankaa yksínkertaisena, menekki yhteensä 65 g

Silmukoita  oli ohjeen mukainen 32, puikot 5 mm.

Punaista lankaa jäi vajaa puoli metriä enkä saanut ede toivomiani punaisia kukkia, vain keskustat. Sinistä jäi ison kananmunan kokoinen keränen. Hmh, mihinkähän senkin käyttäisi.

Jotkut ovat valitelleet, että usein kerrosten vaihtumiskohtaan varsinkin ohuissa raidoissa muodostuu ikään kuin porras. Huomaatko helposti, missä kohtaa kerros vaihtuu? Minusta vaihtumiskohta on melko huomaamaton. Teen sen niin, että teen päättyvän kerroksen viimeisen silmukan jo uudella värillä. Helppoa, eikö totta.

Kirjoneulesukat miehelle

Lokakuu on alkanut melko lämpöisenä, tavanomaisena sanoi joku TV:ssa. Ja tavanomaisia ovat nämä minun käsityönikin. Siis sukkia.

Kirjoneulesukat koko 43, varsi 21 cm korkea kantalapun yläreunasta mitattuna

Viininpunainen ja sininen Isoveli-lanka, joiden menekki yhteensä 191 g

Silmukoita varressa 56 (resorissa 52), terässä 49 ja 5 mm:n puikoilla mentiin

 Kuvioon otin mallia eräistä näkemistäni sukista ja pähkäilin itse tällaiseksi.

Langat näihin sukkiin ovat oikeastaan jämälankoja. Ostin jokin aika sitten lankaa näihin tilaussukkiin niin reilusti, että tiesín sitä jäävän ylikin. Silloin jo suunnittelin tekeväni langasta myös veljelleni sukat. Hänellä on kovin palelevat jalat ja hän on tykännyt aiemmin Isoveli-langasta tekemistäni sukistaan. Lankaa jäi muuten vieläkin vajaa 100 g ja sille nyt mietin käyttöä. Poishan se joutaisi käyttää.


Niin se on lokakuun eka viikkokin hurahtanut pääasiassa harmaina päivinä. Noo, myönnän, on aurinkokin tainnut näyttäytyä meille pikaisesti pari kolme kertaa. Tänä aamuna olin syksyn alhaisin lukema +2.8 astetta, ei siis ole vielä halla nipistellyt täällä kasveja.

Ja makoisia omenoita puussamme on riittänyt herkutteluun ja pariin piirakkaankin.

Hyvää viikonloppua ja lokakuun jatkoa!

Elo- ja syyskuun raportit

Ensinnäkin haluan esitellä kaikille tämän Anni-mummon, joka ahkerasti kutoo  huonekasvin  varjossa   -mikä lie kasvi nimeltään. Puikot vain kilkkavat ja villasukat lämmiittävät mummon jalkoja.

Kuvan nappasin kotikuntani Asukastuvalla. Mummon tekijä on todellinen nukkemaakari, joka ei halua nimeään julkisuuteen mutta lupasi minun julkaista nuken kuvan.  En voi muuta kuin ihastella nukkea ja ihmetellä, miten joku voi olla näin taitava.


Sitten varsinaiseen päivän aiheeseen.

Huomasin juuri, että minulla onkin unohtunut tehdä raportti elokuun käsitöistäni. Tehdäänpä nyt sitten katsaus kahden kuukauden valmistuneisiin käsitöihini, siis elo- ja syyskuun.  Paljon niitä ei ole lukumäärältään, kun minulla on torkkupeittourakka kesken. Kuten moni varmaan jo tietääkin, minulla on tarkoitus tehdä kolme torkkupeittoa, joiden on tarkoitus olla valmiina noin puolen vuoden kuluttua.

No siis ensin elokuun käsityöt. Niissä ei olekaan paljon kertomista, sillä ensin valmistui...

... 21.8. perussukat kokoa 38, lanka Villeä  menekki 101 g 

ja sitten 28.8. torkkupeitto (ensimmäinen kolmesta), langat kahta harmaata väriä Ulrikaa 1459 g

Langanmenekki näihin yhteensä 1560 g.

     

   

Syyskuussa töitä valmistui lukumäärältään enemmän

   
     

3.9. perussukat koko 39-40, kahta Villeä 128 g

5.9. perussukat koko 30, kahta Villeä 73 g

16.9. körttisukat koko 46, Isoveli-lankaa 178 g

19.9. körttisukat koko 39, Isoveli-lankaa 140 g

26.9. kirjoneulesukat koko 40, kahta Nallea 99 g

26.9. tuplalapaset koko S, kahta Nallea 74 g

Syyskuussa valmistuneiden langanmenekki yhteensä 692 g.

Pyrkimykseni pienentää lankavarastoani kääntyi heinäkuussa peittolankojen oston takia +merkkiseksi, siis varasto suureni pienenemisen sijaan. Heinäkuun lopussa se oli +2882 g. Syyskuussa jouduin myös hankkimaan uutta lankaa 950 g, kun varastostani ei sopivaa löytynyt. Sen määrän ja nyt näiden kahden kuukauden aikana kulutetun langan huomioiden sain monimutkaisen laskutoimenpiteen jälkeen lukemaksi +1580 g. Sen verran suurempi on nyt lankavarastoni kuin vuoden alussa. Mutta uskon saavani seuraavan torkkupeiton valmiiksi lokakuun aikana ja sitten olen taas miinuksella, ellei tule pakottavaa tarvetta lankaostoksiin. Toinen vaara on tietenkin, jos haksahdan heräteostoksiin.

Toivon kaikille juuri sellaista lokakuuta kuin itsekukin toivoo! Minä toivon kuulakasta kuivaa säätä, muutama pakkasastekin olisi paikallaan.