Tervetuloa Lankapirttiin!

Oli kiva, kun poikkesit pirttiini. Toivottavasti viihdyt täällä ja tulet toistekin.
Suurin osa kuvistani suurenee klikkaamalla niitä.

maanantai 15. syyskuuta 2008

Kissamaisuuksia kiertämässä

Tämä Blogistania on siitä mukava maailma, että täällä jaetaan kiitosta ja kehuja selvästi enemmän kuin meidän suomalaisten tosielämässä. Voisimmekohan ottaa täältä oppia sinnekin.

Lankapirtti sai taas huomionosoituksen, nyt tällaisen kissamaisen.



Tämän antoi minulle Nna Langanluonti-blogista. Kiitos ja niiaus, olen täällä yhtä hymyä! Nnan kanssa olemme uusia tuttavia ja olemme tutustuneet Sukkasadon merkeissä. Molemmat olemme heinälatolaisia.

Huomionosoituksen eteen päin panemista minun pitää miettiä, kun en nyt suoralta kädeltä osaa päättää kenelle tämän lähettäisin, kun en kaikille kivoille ja ihanille blogeille kuitenkaan voi lähettää ihan käytännön syistä johtuen. Olisihan se melkoinen ruljanssi lähettää tämä niille noin sadalle seuraamalleni blogille, jotka kaikki ansaitsevat tämän.


Tänään ei sukantekeleeni ole kovin paljon edistynyt, kun ole möyrinyt monta tuntia tuolla pihalla syystöitä tehden. Minulla on ollut reilun kuukauden tauko mm. pihatöissä, kun silmälääkäri kielsi minulta kumartelut kuukauden ajaksi. Myös marjanpoiminta kuului kiellettyihin. No nyt tuo aika on umpeutunut ja vaikka jälkitarkastus on vasta perjantaina, niin tänään päätin aloittaa pihan syystyöt omalta osaltani. Meillä on muotoutunut pihatöissä sellainen työnjako, että minä hoitelen kukat ja leikkaan heinät saksilla hankalista paikoista ja mieheni tekee sitten muut työt. Toivottavasti kuivia säitä riittää vielä loppuviikoksikin, että pääsen jatkamaan nyt aloittamaani työtä.

Mutta nyt minä otan sukankutimen ja teen pienen blogikierroksen.

Tämä meidän asuinalueemme on sellaista mäntykangasta. Tonttimme kahdella sivulla on metsää, jossa kasvaa mm. puolukkaa ja kanervaa. Nyt pihahommia tehdessä huomasin, kuinka paljon ihania puolukoita kasvaa tuossa metsikössä. Näkyy ne ikkunastakin, mutta kokonaiskuvan niiden määrästä saa vasta vierestä.




Tällaisia ihania puolukkaterttuja on tässä metsikössä. Mieheni lähti hetki sitten poimimaan niitä, kun näytin ottamiani kuvia hänelle. Ei ollut hänkään niin tarkoin katsellut metsikköön, vaikka pihalla on liikkunut ja touhuillut.

4 kommenttia:

  1. Ihanan näköisiä puolukoita :9 Meillä jää puolukat tältä syksyltä saamatta,,,pohjosessa ei ollut vielä kypsiä ja täällä meillä ei ole.

    VastaaPoista
  2. Tupuna: Puolukoita tuli sangollinen eilen ja tänään mieheni on keräämässä lisää. Ja ajattele, tuosta näköetäisyydelta ihan. On kyllä huono marjavuosi, mehän jäätiin mustikoitta.

    VastaaPoista
  3. Eka kertaa blogiisi hyppäsin! Voi että ihana kuva tuo puolukat ja kanto, just tuollaisen kuvan olisin itsekin halunnut ottaa, vaan vielähän tuon kerkiää tänä syksynä:)

    VastaaPoista
  4. Eila, Kiitos visiitistäsi! Minä olen itsekin tyytyväinen tuohon kuvaan.

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi! Se saa minut iloiseksi.