Sateisen päivän valopilkku

Tänään Kusti polki minulle pullean kirjeen, jota olin jo vähän tiennyt odotellakin. Voitin nim. viime viikolla Pappi puikoissa-blogin arpajaisissa. Minulla ei yleensä ole arpajaisonnea, mutta tämä oli jo toinen voitto täällä Blogistaniassa. Taisi olla alkukesää, kun onni suosi minua edellisen kerran Liinu Villikanin arpajaisissa. Nyt minua kyllä jännitti avata hyvin teipattua isoa kirjettä. Pianhan se piti avata ja tällaisia ihanuuksia sieltä löytyi. Kiitos, kiitos ja vielä kerran kiitos! Oikein mieleisiä kaikki ovat.


Oli kaunis kortti, lankaa, helmiä, pitsiä ja ihana ristipistoiltu saksikoriste. Ja kaikissa samoja värisävyjä, kuinkas muuten, kun on taiteilija asialla.

Tällainen Papin itsensä tekemä kortti, jossa pieni tyttö katselee maailmaa vähän ihmetellen. Ruusuja on ympärillään ja kaunis perhonenkin lentelee, joten taitaa olla kaunis kesä. Korttiin Pappi oli kirjoittanut tervehdyksensä.

Lanka on sukkalankaa, kun Pappi tuntee minut innokkaana sukkientekijänä. Ja tottahan se onkin. Tästä langasta en ole ennen tehnyt mitään, on siis mielenkiintoinen uusi tuttavuus. Tee tästä sukat itselleni, kun on noita minun lempivärejäkin. Jos maltan odottaa niin kauan, niin tästä tulee sukkasadon ensimmäiset sukat.

Kapeaa punaista pitsiä ja punaisia helmiä. Pitsi pääsee somisteeksi johonkin ompelukseeni, joita olen suunnitellut lähiaikoina tekeväni. Helmille ei ole vielä suunnitelmaa, mutta käyttöön tulevat, sen voin luvata. Jos en itse keksi tai ehdi keksiä, niin Lankapirtissähän piipahtelee kaksosneidit 9-v, jotka tulevat huokailemaan ihastuksesta nämä nähdessään ja keksivät hyvinkin pian käyttötarkoituksen näille.

Ja tällainenkin ihanuus kuului voittooni: saksikoriste, jossa molemmin puolin ristipistoin kirjailua. Ja niin pienin pistoin, että oikein ihmettelen, miten joku näkee näitä tehdä. Onhan Papilla kyllä nuoremmat silmät kuin minulla. Tämän koristeen tulen kiinnittämään kirjonnassa käyttämiini saksiin, kunhan ehdin hakea ne tuolta kaapista.