Tervetuloa Lankapirttiin!

Oli kiva, kun poikkesit pirttiini. Toivottavasti viihdyt täällä ja tulet toistekin.
Suurin osa kuvistani suurenee klikkaamalla niitä.

lauantai 29. maaliskuuta 2008

Orkideat esittelyssä

Eilen lueskelin Tupunan blogista Resori hänen useista upeista orkideoistaan, olikohan niitä kahdeksan. Ja monet niistä olivat juuri nyt kukassa. Yleensähän orkideojen kukat ovat kerrassaan kiehtovia kaikkine hienoine yksityiskohtineen. Ainakaan minä en ole lakannut niitä ihastelemasta ja ihmettelemästä. Itselläni on vain kaksi orkideaa, valkoinen ja vaaleanpunainen perhosorkidea. Ja kun myös ne sattuvat molemmat olemaan juuri nyt kukassa, niin pitäähän minunkin päästä esittelemään ne.





Molemmat olen saanut äidiltäni ehkä kahdeksan yhdeksän vuotta sitten ja olivat jo silloin vanhoja yksilöitä. Useita kertojahan nämä ovat minullakin kukkineet, mutta eivät koskaan ennen yhtä aikaa.







Ja nyt tuossa vaaleanpunaisessa on kaiken lisäksi kaksi kukkavartta. Tuo ylempi kukkavarsi, jossa on kolme kukkaa, kukkii jo toista kertaa. Nämä kukat aukesivat joulukuun puolivälissä, joten taitavat pian lakastua. Kaksikukkainen kukkavarsi on tainnut olla nyt kukassa kuukauden verran.







Myös valkoisen kukat ovat "uusintakukkia" samassa kukkavarressa. Kuvassa näkyykin, kuinka kukkavarteen on kasvanut selvä lisähaara. Tuo ruskehtava nysty on jäännös lakastuneesta kukkavarren osasta. Tämä valkoinen oli kesällä 2006 kuolemassa, lehdetkin jo kurtistuivat ryppyisiksi. Sattumalta luin jostakin, että kuolevan orkidean voi yrittää elvyttää rahkasammalella. Rahkasammalta muovipussiin, orkidea sinne, pussin suu kiinni ja pussi roikkumaan pohjoisen puolen ikkunaan. Ja ihmetys oli suuri, kun se keino tepsi. Kuukauden kuluttua oli uusia ilmajuuria kasvanut, lehdet olivat selvästi virkoamassa ja jopa uusi lehti oli alkanut kasvaa. Ja tässä tämä elvytetty nyt kukkii minulle kiitokseksi.






Vaaleanpunaisessa on hiukan suuremmat kukat kuin valkoisessa. Kukkien suurin läpimitta on noin 13 cm, valkoisessa sentin verran vähemmän.



Näitä minä siis ihailen täällä lankapirtissä. Olen myös miettinyt, miten minä nämä saan vietyä uuteen kotiimme, että myös kukat säilyisivät hyvinä. Vinkkejä otetaan mielellään vastaan. Ja nyt muuttotouhuihin takaisin. Huomenna viemme peräkärryllä ensimmäisen kuorman Kempeleeseen. Tiistaina ja keskiviikkona tehdään pientä remonttia ja sitten päämuutto tulevana viikonloppuna. Siis touhua riittänee lähiviikoinakin, mutta sukankudin tai jotain muuta pientä neuletta on varmaan huilaustaukoja varten aina käsillä.

9 kommenttia:

  1. Tupunan luota tänne löysin,,, aivan ihania sukkia sinulla täällä! Ja orkideatkin ovat ihania! Laitan blogisi osoitteen muistiin, jotta löydän tänne Lankapirttiin toistekin !!
    Mukavaa lauantai-iltaa sinulle!

    VastaaPoista
  2. Vitsi, sullahan vasta hienot orkideat ovatkin. Tosi ihania ja niin kauan pysyneet hengissä,,,

    Pohdit muuttoa kukkien suhteen,,,
    varmaan auton sisällä ja voiskohan niitä laittaa vaikka sankoon.

    Tällainen äkkiajatus putkahti päähän, ei ole omiani tarvinnut muuttaa, mutta kaikkeahan sitä voi miettiä:)

    Toivottavasti saat hyvin vietyä uuteen kotiin!

    Hyvää lauantai-iltaa Sinulle!

    VastaaPoista
  3. Kiitos lohdutukseta:)

    VastaaPoista
  4. Ihania kukkia. En vain ole koskaan uskaltanut yhtään ostaa kokeiluunkaan, kun ovat sen verran hinnakkaita. Siis jos mönkään menee...
    Paras keino kuljettaa hentoja kukkia on minun mielestäni semmoinen muoviletkupussi. Pohjaan solmu, kukka sisään, puhallus täyteen lämmintä hengitysilmaa ja toinen solmu ylös. Ilmapumpatut pötköt eivät vahingoitu niin helposti. Ja noin minä olen sinne Lappiin kotopuoleen lähettänyt mm. metsämansikan, kielon yms. taimia. Siis ihan postissa ja laatikossa. :)

    VastaaPoista
  5. Hei Kaima!
    Harjoittelen kommentin kirjoittamista! Tein tämän jo kerran, mutta eipä silloin onnistunut! Katselin noita sinun marinoituvia Aroneita. Ajattelin, sopisivatko ne Aapolle vai Eliakselle??? Tekisitkö toiselle vielä samanlaiset? Olen minäkin kunnostautunut käsityörintamalla! Monen, monen vuoden jälkeen sain neulottua villatakin! Langat olin ostanut vuonna 1994! Mutta näyttää se aika tavaran kaupittelevan. Palmikkoneuleinen takki valmistui vajaassa kolmessa viikossa, josta olin oikein tyytyväinen. Hyvä minä! Jospa tämä minun käsityöinnostus sais tästä vauhtia. Pitää ottaa esille ja tsekata vanhat ja uudemmatkin käsityölehdet. Kivat nämä Sinun sivut!!! Ja kivaa "jutustella" näinkin!
    Kaimasi

    VastaaPoista
  6. Kiitos kaikille kommentoijille ja kiitos orkideojen kehuista! Olen oikein otettu kehuista, vaikka en koe paljonkaan osanneeni tehdä kasvieni hyväksi, tuntuu että luonto niitä kasvattaa ja kukittaa.

    Kaima, tulet saamaan molemmille pojanpojillesi Aronit, kunhan muuttoruljanssimme vähän rauhottuu ja löydän sopivat langat. Toivotaan, että käsityöintosi kasvaa, sillä siitä saa niin paljon iloa elämään.

    VastaaPoista
  7. MysteryKnitter: Kiitos kaikista kommenteistasi! Onpa mukavaa, että joku viitsii tutkailla näinkin vanhoja päivityksiäni! :)

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi! Se saa minut iloiseksi.