Tervetuloa Lankapirttiin!

Oli kiva, kun poikkesit pirttiini. Toivottavasti viihdyt täällä ja tulet toistekin.
Suurin osa kuvistani suurenee klikkaamalla niitä.

torstai 25. syyskuuta 2014

Torkkupeitto


Mielessäni heräsi jo talvella ajatus ja tarvekin tehdä torkkupeitto, mutta tekniikka oli vielä hakusessa. Mutta kun näin huhtikuussa Ison Gnun tekemän ihanan värikkään peiton, niin pohdintaa ei enää tarvittu.  Tekniikaksi valikoitui siis ilman muuta domino-tekniikka, jolla en muistaakseni aiemmin ollut mitään tehnyt, ehkä koetilkun joskus. Nyt se on valmis!  Siis peitto, jota olen tikuttanut kuukausia ja josta olen tainnut pariin otteeseen täälläkin mainita.





Torkkupeitto on neulottu domino-tekniikalla
Koko 115 cm x 185 cm, lappuja 160, korkeudessa 16, leveydessä 10
Lapun alussa 41 s
Langat Novitan 7 veljestä, Sandnesin Smart ja Gjestalin Janne, joiden menekki yhteensä 1520 g
Puikot 4 mm pyörö, virkkuukoukku 4 mm
Reuna virkaten, 3 krs kiinteitä silmukoita ja 1 krs rapuvirkkausta (näihin kerroksiin meni Jannea vajaa kolme kerää, siis alle 150g)
 



Lankavalinta hoitui seuraamalla esikuvani lankavalintaa, siis 7veikkaa mutta ruskean sävyisinä.  Muuten haluamani värit löytyivät helposti mutta ei tumman ruskeaa. Sitä ei löytynyt ainakaan näistä lähitienoon kaupoista  enkä ruvennut tarkistamaan, onko sitä edes tällä hetkellä Novitalla värikartassa, tai siis silloin keväällä. Siispä marssin lähimpään lankakauppaan ja sieltä löytyi kaunis ruskea Smart, joka vahvuudeltaan on sen verran lähellä 7veikkaa, että katsoin sen sopivan työhöni.  Ja innolla kutomaan.  Mutta kappas vain, Smartin määrä, jonka arvioin riittävän peittoon, osottautui aivan liian vähäksi. Eikä sitä enää saanut ko kaupasta, kun olin jo ostanut viimeiset kerät eikä lanka enää kuulunutkaan liikkeen valikoimiin. On kai maahnatuoja vaihtunut tai jotain vastaavaa.  Yön tai parin yli asiaa pähkäiltyäni kävelin Oulun Lankamaailmaan ja sieltä löytyi melkein saman väristä Jannea, joka sekin on vahvuudeltaan käypäistä 7veikan pariksi.  Ja mikä parasta, Jannen ja Smartin värit ovat niin lähellä toisiaan, etten enää itsekään huomaa, missä lanka on vaihtunut. Joten helpolla lopulta pääsin.  Muuten peiton teko sujui ongelmitta.






Reunan virkkasin tumman ruskeallla Jannella




Iso Gnu jo varoittelikin, että domino-tekniikka on mukaansa tempaavaa.  Ja toden totta, niin se olikin. Usein ajattelin jättää työn tauolle, mutta ensin piti tehdä "vielä tämä kerros". Ja sitten seuraava ja sitäkin seuraava. Usein vielä seuraava lappukin. Tuttua muuten myös monesta muustakin tekniikasta ainakin tällaisille intohimoisille käsityön tekijöille kuin minäkin. Haluttais muuten aloittaa saman tien seuraava dominopeitto!  ;)





Hyvin tuntui peitto lämmittävän, kun sitä sylissäni pyörittelin. Hellekautena sentään jätin suosiolla sivuun ja siirryin keveämpiin töihin.




Tässä lavastettu kuva peitosta sängylläni.  Mutta ei peitto jää itselle vaan menee lahjaksi minulle tärkeälle henkilölle. Mitenkäs teillä muilla on, kun teette jollekin tietylle henkilölle jotain neulejuttua, niin ajatteletteko häntä tehdessänne sitä?  Minä ainakin ajattelen ja ajattelin paljonkin tätä tehdessäni, erityisesti toivoin hänelle hyvää jatkoa elämässään. Aikaa yhden lapun kutomiseen minulla meni n. puoli tuntia, joten peiton kutomiseen meni siis n. 80 tuntia ja siihen päälle virkkuuaika. Toivottavasti hyvät ajatukseni tätä tehdessäni matkaavat peiton mukana peiton saajalle ja tuovat hänelle kaikkea hyvää.


48 kommenttia:

  1. Tulipa siitä aivan ihana peitto ja hienot kuviot. Onhan tuo ollut todella lämmin neulottava, itse tein joskus paljon pienemmän dominolla ja sekin lämmitti ihan tarpeeksi jo tehdessä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Virpi, todella lämmintä oli istua ja kutoa tuota, varsinkin niinä onneksi harvoina päivinä, jolloin meillä lämmitettiin uunia. Minun kässätuolihan on siinä uunin vieressä. :D

      Poista
  2. Aivan upea peitto! Dominotekniikka olisi hyvä opetella, koska sillä saa noin kaunista aikaiseksi. Minä muuten luovutin oman peittoni kummitytölle sunnuntaina ja kelpasi hyvin, koska tyttö halusi illalla sen peitokseen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Marjut, tuon kyllä arvasi, että kummityttösi oli onnessaan peiton saatuaan. Ja sehän, jos mikä, lämmittää kummitädin mieltä. :)

      Poista
  3. Aivan ihana peitto. Niin kauniit ruskan sävyt. Minulla tulee niin syksyinen olo kun katson tuota kuvaa peitostasi. Ja hyvä juttu kun löysit Smartin tilalle sopivan vastaavan langan. Smartin maahantuonti on kai lopetettu ja joskus harmittaa kun joku hyvä lanka poistuu markkinoilta. Onneksi tulee kuitenkin uusiakin tilalle. Minulla tahtoo olla se ongelma etten osaa ja uskalla yhdistää eri lankoja samaan työhön, vaan aina pitäisi olla koko helahoito samaa lankaa. Nyt todistit, että hyvin onnistuu vaikka kolmea eri lankaa käyttäisi samaan työhön.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pilvikirsikka, joo ei meillä langanpuute uhkaa, vaikka Smartia ei enää saadakaan. ;) Asiasta toiseen, niin ainakaan tässä työssä ei haitannut mitään kolmen eri langan käyttö, mutta ainahan se riippuu itse työstä tietenkin. Minäkin olin ennen kovin arka tällaisissa asioissa, mutta ikä on opettanut suhtautumaan vapaammin. Ja ainahan voi purkaa, jos näyttää, että työ kärsii lankavalinnoista.

      Poista
  4. Siitä tuli todella kaunis. Tuo värimaailma on onnistunut nappiin. Arvaapa kahdesti syyhyääkö näpit?
    Kyllä vain, ajatus on siinä ihmisessä jolle kulloinkin tekee hyvinkin tiiviisti. Usein lämmöllä ajattelen mitä on yhdessä koettu, saatanpa itsekseni purskahtaa nauruunkin mukavia muistellessani. Eli neuloessa tavallaan kuljetaan taas pätkä samaa matkaa, muistoissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinikka, jossain vaiheessa näytti, että värit ovat aivan kamalat ja peitosta tulee ruma. Mutta päätin sinnikkäästi tehdä sen valmiiksi, vaikka jo mietin purkamistakin. En vaan viitsinyt kertoa kirjoituksessani, mutta nyt sinulle paljastan. :D Lopullisen hyväksynnän peitto sai tuon ruskean reunuksen valmistuttua, se ikään kuin kehystää työn .
      Olipa kiva lukea sinunkin ajattelevan henkilöä, jolle teet. Juuri noin minullakin menee. :)

      Poista
  5. Vau! Todella upea peitto! Ja nopeasti olet noin suuren peiton valmiiksi saanut! Olen myös haaveillut dominotorkkupeiton tekemisestä, mutta en ole osannut päättää lankaa ja värejä. Jos sen joskus saan aloitettua, nyt tämän peittosi nähtyäni tekisi kyllä mieli aloittaa vaikka heti, siinä olisi sitten taas minulle yksi keskeneräinen vaikka kuinka pitkäksi aikaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heidi H, kiva kuulla, että peitto miellyttää sinuakin. :) Ja näinhän ne innoitukset kulkevat täällä Blogistaniassa, kun yksi esittelee jotain, niin aina löytyy ainakin joku, jota työ innostaa ja houkuttaa tekemään. :)

      Poista
  6. Wau! Todella upea peitto, värejä myöten! Kyllä minä ajattelen saajaa, jos tietylle teen jotakin, se taitaa olla ihan luontainen toiminto ilman ajattelua. Tämän peiton saaja on vatmasti todella onnellinen ja arvostaa lahjaa.
    Dominot on tosi koukuttavia (mm. 3 peittoa), millään ei meinaa raaskia lopettaa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mammutti, arvaa vaan, montako kertaa kävin sinun peittojasi ja neuletakkiasi katsomassa, kun mietin tämän peiton tekoa ja värejä siihen. Siis kiitos sinullekin!

      Poista
  7. Jännä peitto. Todellakin, Ja kaunis. Retroväritkin :)

    VastaaPoista
  8. Ompa upea peitto ja kauniit syksyiset värit.

    VastaaPoista
  9. Voi miten IHANA peitto! Niin kauniit ruskan värit ja varmasti lämmittää saajaa. :)
    -Ritva-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. -Ritva-, minäkin toivon peiton lämmiitävän saajan kehoa ja mieltä. :)

      Poista
  10. Minäkin tykkään peitostasi, todella kaunis kuvionti ja parahiks sopivan väriset langat, varmaan on peiton saaja onnellinen, mukana kun on myös lämpimät ajatuksesi:)

    VastaaPoista
  11. Aivan ihana peitto!. Niin kauniit ja harmoniset värit! Olen samaa mieltä, että reunus istuu kuin nenä päähän. Reunus kehystää ja rajaa sen peiton ja jotenkin napakoittaa sen. sama juttu kun teen muille, niin ajatukset ja muistot askartelevat siinä ihmisessä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. IsoGnu, voisi todella sanoa, että reunus tekee peiton todella valmiiksi. ;) Kiitos esikuvalleni! :)

      Poista
  12. Watsi, miten ihaana!
    Aloittamani domino -palapeitto on jäänyt alkuasteelle ja taitaa mennä purkuun. Siinä ei ole mitään suunnitelmaa, vaan yhtä sekametelisoppaa...
    Hyvää viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heleena, älä luovuta vielä peiton tekoa vaan harkitse. Reuuus kokoaa kummasti ne värit yhteen, vaikka näyttää sekavalta ennen sitä. :)

      Poista
  13. Voi mahoton miten hieno peitto. ♥ Värivalinta kaunis ja lämmin. Miten oletkin saanut nuo reunatkin noin siistiksi, minun peitoissani pakkaavat aina kupruilemaan ja aaltoilemaan.
    Tokihan lahjaa neuloessa tulee koko ajan ajateltua lahjan saajaa. Siksi ne varmaan niin lämpimiä ovatkin.....ajatuksen kanssa neulotut :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sude, piti niitä reunuksia tehdessä hiukan säätää, mutta virkkuutahan on niin helppo purkaa ja ottaa uusiksi, kun ei tarvitse poimia kuin yksi silmukka. ;)

      Poista
  14. Upea peite! Täytyy varmaan joskus kokeilla, koukkuun jäämisen uhallakin... ;o)
    Ruskea seiska on jäänyt osiaan valikoimista pois, itsekin olen itä kaipaillut, sävy oli tosi hyvä. Samoin kaivannut meleerattua tummempaa ruskeaa, hyvät sävyt hukassa!
    Juu, saajaa ajattelen minäkin tehdessäni, kuvittelen sen antavan lisälämpöä tekeleisiini! :o)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. SatunNainen Paula, kannattaa kokeilla! ;)
      Paljonhan on puhuttu Novitan tempoilusta värivalikoimissa ja kummalta tuntuu ainakin se, ettei tällaisia perusvärejä kuin tummanruskea voi pitää jatkuvasti varikartassa.

      Poista
  15. Onpa ihana peitto, sinä se osaat :) Kyllä minäkin ajattelen saajaa tehdessäni,
    tavallaan kudon jokaiseen silmukkaan lämpöisiä ja kauniita ajatuksia...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eija, enpä siis taida olla poikkeus "neuloessani" lämpimiä ajatuksiakin lahjaneuleeseen! :)

      Poista
  16. Aivan ihana ihana peitto! Ja iso työ, huh huh. Mutta kyllä olet osaannut valita upeat värit! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Arkimamma, eipä se isokaan työ tunnu isolta, kun se on mukava! ;)

      Poista
  17. Voi kun osaa olla upea väreina kaikkineen !

    VastaaPoista
  18. Ihailen kärsivällisyyttäsi neuloa näin suurta peittoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. TeSa, kivaa tehdessä on helppo olla kärsivällinen. :)

      Poista
  19. Yhdyn kaikkien edellisten kommenttien ylistyksiin, IHANA!!!!

    VastaaPoista
  20. Upea!
    Juuri tuollainen ihanan syksyinen, niin että väritkin jo lämmittää :)

    VastaaPoista
  21. Ihan mielettömän ihana peitto! Kauniit ruskasävyt ja tuo reunus todella kehystää kivasti. Mä tein kerran dominohuivin enkä tykänny tekniikasta yhtään ku koko ajan piti vääntää ja kääntää. Pitäiskö kokeilla uudestaan? teeteen sallassa on kans hyvä tummanruskea ja sen voi yhdistää veikkaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Susu, en minäkään aikoinaan innostunut dominojen teosta, mutta nyt oli aika kypsä niille, joten kannattaa sinunkin testata uudestaan. ;) teeteen lankoja olen vähemmän käyttänyt, joten kiitän vinkistä, että Salla sopii 7veikkaan kaveriksi. :)

      Poista

Kiitos kommentistasi! Se saa minut iloiseksi.