Tervetuloa Lankapirttiin!

Oli kiva, kun poikkesit pirttiini. Toivottavasti viihdyt täällä ja tulet toistekin.
Suurin osa kuvistani suurenee klikkaamalla niitä.

keskiviikko 30. syyskuuta 2009

Hilloa keittelin



Edelleen noita sukkahilloja keittelen Sukkasadon Hillokellariin! Mitähän hilloa nämä mahtaisivat olla, ehkä karviais- ja mustikkahilloa taas. Viime viikolla jo molemmat aloitin ja ensimmäiset sain valmiiksi maanantaina ja toiset tänään iltapäivällä. Raitasukkia tikuttelin viikonloppuna blogiystävieni kanssa rupatellessa.


Malli perussukat Matleenan tapaan koko 41-42
Lanka 7 veljestä, kulutus 120 g
Puikot 3.5 mm, joilla silmukoita 54


Värit näkyvät kuvasta huonosti, mutta ovat tumma vihreä ja ruskea. Sukat menevät Tompalle 11v, joka toivoi tavallisia vihreitä sukkia ruskein raidoin.





Malli Saltkråkan Ullasta koko 38
Lanka 7 veljestä, jota kului 80 g
Puikot 3.5 mm, joilla tikuttelin ohjeen mukaisesti



Malli on minusta kaunis, mutta ehkä olisi saanut olla hiukan paksummat puikot. Ainakin luulen, että kaunis kuvio olisi siten päässyt paremmin esiin. Pitää lähiaikoina tehdä toiset nelosen puikoilla, niin sittenhän asia selviää. Nämä tein pelkästä tekemisen ilosta ja menevät jemmavarastooni odottamaan pääsyä jollekin sukantarvitsijalle.


Ja nyt lähden viemään nämä sinne Hillokellariin. Heippa ja kivaa loppuviikkoa!


tiistai 29. syyskuuta 2009

Vanhoja muistelen

Syksy on tullut ja talvikin saapuu ehkä ennemmin kuin arvaammekaan. Talven tuloa enteilee ensi lumi Rovaniemellä. Siitä saatiin lukea tänään Marleenan OnnenAikaa-blogista. Siinä ihmetellessä muistui mieleeni syksy 1968, jolloin satoi näihin aikoihin pysyvän lumen.


Lehti oli puussa ja maassa paksu kerros lunta. Kuva ei ole paras mahdollinen, mutta kertonee jotain tilanteesta. Mieheni, silloinen sulhaseni, ehdotti, että menisin tuonne aidan viereen seisomaan, jotta kuvassa näkyisi lumen määrä. Mutta lunta oli niin paljon, etten sinne hankeen viitsinyt mennä.

Tarkkaa päivämäärää en tullut painaneeksi mieleeni enkä kirjanneeksi albuumiin kuvan viereen, mutta syyskuun lopulla se oli. Ehkä viimeinen viikonloppu. Ja se lumi ei sulanut ennen kuin keväällä. Jos joku tietää/muistaa tuon päivämäärän, olisi mukava kuulla se.

sunnuntai 27. syyskuuta 2009

Tänä viikonloppuna


Tänä viikonloppuna toteutui jo pitkään suunniteltu ja odotettu vierailu tänne Lankapirttiin. Välillä meinasi epäuskokin jo vallata mielen, mutta sinnikkäästi vain jaksoimme suunnittella kaikille sopivaa ajankohtaa ja odottaa. Ja eilen sitten koitti se päivä, jolloin Eila blogista Vyyhdin viemää ja Katja Villa Lankalasta saapuivat luokseni vierailulle.



Mitään erityistä ohjelmaa meillä ei tapaamiselle ollut. Tietenkin neuloimme ja juttelimme, juttelimme ja neuloimme. Mukavasti etenivät käsityömmekin. Eila sai kaulahuivinsa melkein valmiiksi ja Katja ja minä tikuttelimme molemmat sukan. Eilen illalla piipahdimme sen verran Oulua katselemassa, että teimme pienen kävelylenkin rantoja pitkin torilta Nuottasaaren suuntaan. Siellä iltahämärässä keltalehtisen koivun alla kuvasin nämä rouvat suomineitoina.


Ja arvatkaapa, mitä sain tuliaisiksi. Tunsin oloni peräti hämmentyneeksi valtavasta tuliaismäärästä. Sanoinkin, että tämähän on kuin joulu! No ensinnäkin orkidean! Ja millaisen orkidean!


Kukkavarsi on peräti nelihaarainen. Kolme kukkaa on jo avautunut ja nuppuja on 32 odottamassa avautumisvuoroaan. Jatkossakin täällä siis saadaan ihailla ihania orkidean kukkia.


Seuraavaksi sain kauniin punaisen paperikassin, josta ensinnä ilmestyi Katjan tikuttelemat ihanat lovikkaat.


Ovatpa muuten möyheän pehmoiset, oikein karstalla karstatut. Ihanan paksut ja lämpimät. Eipä palele sormiani ensi talvena pahemmillakaan pakkasilla.


Ja vielä kassista löytyi mohairlangasta tehty bolero! Tosin siitä oli vielä pari lyhyttä saumaa ompelematta, mutta piankos Eila ne nopsilla sormillaan ompeli ja minä pääsin sovittamaan boleroani. Minulla ei muuten ole tainnut olla boleroa sitten lapsuuteni, joten oli kyllä mukava saada tällainen. Olen ihaillut täällä blogeissa toinen toistaan upeampia boleroita ja harkinnut moisen tekemistä itsellekin, mutta en ole päässyt ajatusta pidemmälle. Ja nyt minulla on sellainen!



Herrastelin bolero ylläni, kun kävimme lounaalla kiinalaisessa ravintolassa tänään ennen kuin jätimme haikeat jäähyväiset toisillemme ja vieraani lähtivät ajamaan koteihinsa. Monet, monet kiitokset teille rakkaat ystäväni vierailustanne ja näistä ylenpalttisista lahjoistanne!
















Omat antimeni vierailleni olivat paljon vaatimattomammat, mutta rakkaudella olen ne tehnyt. Tällaiset pikkuliinat heille virkkasin ja mieleisiään tiskirättejä saivat valita jemmapussistani itselleen.






Täytyy kyllä sanoa, että oli meillä mukava viikonloppu. Jatkoakin suunnittelimme, joten eiköhän me tavata vielä. Ja Katjalla unohtui sukankudin meille, ja eikös se vanha sanonta sano jotain sen tapaista, että silloin tulee käymään uudestaakin, kun jättää jotain.

perjantai 25. syyskuuta 2009

Jalmarit täällä tallusteltaviksi


Jalmari sukatkin siis valmistuivat! Seijasiskohan esitteli tällaiset joku aika sitten ja minunkin piti saada samanlaiset puikoille. Viime viikonlopun mökkimatkalla aloitin ja nyt ovat olleet jo muutaman päivän valmiina muuten, mutta höyrytystä ja kuvaamista ovat odottaneet.



Malli Katiijan Jalmarit pienin muutoksin
Koko 43
Lanka Novitan 7 veljestä, kulutus 110 g
Puikot 3.5 mm, joilla silmukoita 60



Tässä vielä esittely sukkien paraatipuolista. Nämä sukat menevät lähiaikoina Hillokellarin kautta lahjaksi eräälle herrasmiehelle.

Taas on viikonloppu alkamassa. Tämä viikonloppu onkin mielenkiintoinen ja varmaan hauska, niin uskon. Saan kahdet eri vieraat, joista ensimmäinen saapuu jo tänään. Mutta tarkemmin kerron, kunhan vierailut ovat ohi ja tiedossa, kuinka hauskaa on ollut. Olenpa minä salaperäinen!


Hauskaa viikonloppua toivottelen taas kaikille! Lämmintä säätäkin on luvattu ja ainakin tänne Oulun seudulle poutaistakin.


tiistai 22. syyskuuta 2009

Minut palkittiin




Tämän Honest Scrap-palkinnon ja haasteen kertoa 10 totuutta itsestäni sain jo ajat sitten Villa Lankalasta. Kiitos sinulle tästä, blogiystäväni! Luvattoman pitkään on mennyt vastaamisen kanssa. Jotenkin minusta on nyt tuntunut työläältä ruveta kertomaan totuuksia itsestäni, vaikka ei minulla mitään mielenkiintoisia salaisuuksia olekaan.


Siispä niitä totuuksia minusta...

1. Palkinnon sain saatteella "Matleenaan huumorihöysteinen kerronta vie mukanaan." Itse pidän itseäni melko totisena, vaikka katselenkin usein maailmaa ja kanssamatkaajiani pilke silmäkulmassa ja sisään päin hymyillen. Itselleni kyllä osaan nauraa. Itselleen nauraessa saa mielestäni ehkä parhaat naurut.

2. Olen itsekseni viihtyvä ja ehkä joidenkin mielestä syrjään vetäytyvä, mutta silti nautin läheisten ja ystävien seurasta suuresti.

3. Minä olen ehkä paremmin kuuntelija kuin kertoja, ainakin omista asioistani vaikenen aika usein ja kuuntelen toisen asioita. Joskus käy niinkin, että aivan sivulliset uskoutuvat minulle kovin henkilökohtaisista ja intiimeistä asioistaan.

4. Iän myötä olen oppinut fuskaamaan joissakin asioissa, jotka eivät ole huipputärkeitä. Ainakin siivouksessa! ;DD

5. Osaan nauttia elämän pienistä ihanista asioista ja olla niistä onnellinen.

6. Haluan elää yksinkertaista ja rauhallista elämää ilman paljoa tavaraa ja kiirettä. Tälle tielle olen vasta opettelemassa, varsinkin liiasta tavarasta eroon pääsemisessä. Kiireen jätin taakseni jo päästessäni eläkkeelle.

7. Kesä on minusta paras vuodenaika. Eipä silti, kyllä muutkin vuodenajat menettelevät. Vaikka olen asunut eteläisessä Lapissa yli 20 vuotta ja kokenut siellä kaamoksen, en ole koskaan konenut kaamosmasennusta. Mutta kesä ja aurinko, niistä tykkään ja nautin.

8. Yhdestä ominaisuudesta olen hiukan kateellinen muille, nimittäin musikaalisuudesta. Minä en osaa laulaa ollenkaan eikä minulla ole minkäänlaista musiikkikorvaa. Muuten en koe kateutta toisia kohtaan.

9. Olen aika laiska liikkumaan, mutta pilateksessa käyn ja paritanssi on mieheni ja minun yhteinen rakas harrastus. Pilates on minun lajini.

10. Käsityöt, lukeminen, ristikoiden täyttäminen tämän bloggailun ohella ovat niitä arkipäivän juttujani, joiden parissa vierähtää tunti jos toinenkin. Televisiota en juuri katso ja radiotakin kuuntelen aika vähän.


Siinäpä kymmenen totuutta minusta. Sainhan minä ne puristettua itsestäni ulos, vaikka välillä tuntui työläältä. Mutta yhdenneksitoista totuudeksi voisin lisätä vielä olevani sitä mieltä, että elämässä pitää olla haasteita. Siis haasteena otin tämän palkinnon vastaan ja nyt olen tyytyväinen, kun tämän sain tehtyä. Hyvä minä!

Pelin henkihän on sellainen, että minun tulisi nyt jakaa palkinto eteen päin kymmenelle bloggaajalle ja haastaa heidät kertomaan totuuksia itsestään. Tässä kohden kyllä olen luopio ja jätän haasteet lähettämättä, mutta jokainen joka on halukas kertoilemaan totuuksia itsestään, ottakoon tämän mukaansa. Toivon kuitenkin sinun jättävän siitä tiedon kommenttina, että tiedän tulla lukemaan totuuksiasi.

maanantai 21. syyskuuta 2009

Kauniit ja kivat

Viikonloppu vierähti taas mukavasti mökkeillen. Sää oli mukava koko ajan, mutta erityisen lämmin eilen sunnuntaina. Ihan kesän tuntua oli aistittavissa. Mutta selvät syksyn merkit on jo näkyvissä, tosin puiden ruska on aika laimean väristä. Johtuneeko sitten siitä, ettei ole ollut pakkasöitä, vai mistä. Eilen illalla sitten ajeltiin kotiin ja nyt eletään Lankapirtissä odotuksen täyteistä viikkoa, kun ensi viikonloppuna minulla pitäisi olla oikein mieluisia vieraita, jos ei mitään yllättäviä esteitä ilmaannu.

Nämä ne jaksavat meitä ilahduttaa takapihallamme. Lisää kukkia oli avautunut viikonlopun aikana näihin lintulaudalta pudonneista siemenistä kasvaneisiin auringonkukkiin.

Vieläkään ei ole käsitöitä esiteltävänä. Edellisessä postauksessa mainitsemani sukat ja verho ovat molemmat vieläkin kesken, tosin kumpikin työ on edistynyt perjantaista.




Tällaiset ihanuudet minua odottivat postilaatikossa, kun tulimme kotiin. Rebekalta nämä viikolla tilasin ja nopea oli toimitus, kun ei Itellakaan nyt aikaillut. Onhan minulla silmukkamerkkejä monenkinlaisia, mutta kaikissa niissä on yksi puute. Ne ovat nimittäin kaikki sellaisia puikkoon laitettavia ja olen kaivannut sellaista lukkolaitteella olevaa, että voi panna vaikka kerroksen merkiksi. Nyt oli tarjolla sopivasti ja tartuin tilaisuuteen.




Kun avasin pakkauksen, yllätyin iloisesti. Olin katsonut huolimattomasti esittelykuvaa Rebekan blogissa ja luulin tilanneeni vaaleansiniset merkit. Mutta näissähän onkin vaaleansinisellä pohjalla kauniita kukkia. Kivat ja tarpeelliset, eikö niin. Tykkään. Kiitokset vielä kerran Rebekalle!

Kaikille hyvää ja kaunista syyskuista viikkoa!

perjantai 18. syyskuuta 2009

Ei mitään valmista


Hiljaiseloa on ollut täällä Lankapirtissä viime päivinä. Ei ole mitään esiteltävää nytkään, ei. Käsityönä minulla on menossa verhon virkkaus ja se etenee sen verran hitaasti, ettei valmista tule aivan käden käänteessä, vaikka vain ihan pienen verhon teenkin. Hetki sitten kyllä printtasin uuden sukkaohjeen, jonka meinaan panna puikoille huomiselle automatkalle. Mutta molemmista töistä sitten lisää, kun ovat valmiit. Saapa nähdä, kumpi valmistuu ensin verho vai sukat.


Näistä minä tykkään! Ja olen saanut ihailla niitä jo yli puoli vuotta! Helmikuussa nämä santut ostin ja kerroin niistä täällä jo silloin. Ovat kukkineet koko ajan, parhaillaan kukat muodostivat komeat pallot tuolla meidän keittiön ikkunalaudalla. Ja väliin ovat olleet tuossa pöydälläkin. Muistaakseni Eila osti samoja kukkia, mitenhän ne ovat siellä päin Suomea kukoistaneet.


Tuplalapasten ohjetta odottaville tiedoksi, että en ole unohtanut lupaustani. Ohjeen kirjoittamisessa tuli vain takapakkia, kun Blogger temppuilee ja hävittää minun raapustuksiani. Niin minulla ei tietenkään ollut mitään osuutta asiaan! *VIRN!* Vahingosta viisastuneena käytän muita tapoja seuraavalla yrittämisellä.


Aurinkoista syysviikonloppua kaikille ympäri Suomenmaan!


maanantai 14. syyskuuta 2009

Viihdyin mustikkaretkellä

Rankkaa on tämä neuleohjeen kirjoittaminen, vaikka kyseessä on vain lapasohje. Niitähän jokainen neulebloggaaja varmaan osaa tehdä ilman ohjettakin vaikka silmät ummessa. Mutta kun en ole ennen tehnyt mitään neuleohjeita noo, ne ylösalaisin tossukat tosin tein , niin kovin työläältä tuntuu. Ja pää on niin pyörällään, että jätin lepäämään sen ja jatkan toisella kertaa. Bloggerkin muuten kehtasi temppuilla, tietenkin, mokoma! Ai niin, pitäisikö kertoa, mistä on kysymys! Siis olen tekemässä ohjetta kaksinkertaisten lapasten teosta, jota olen lupaillut ja jonka vakikävijät varmaan muistanevatkin.


Mutta päivällä sain kivat sukat valmiiksi ja heti kuvasinkin. Näiden kanssa ei pää mennyt pyörälle missään vaiheessa! Ja sain vielä itselle oikein mieleiset sukat.

Malli perussukat Matleenan tapaan
Lanka Novitan Nalle Marjaretki väri mustikka, jota kului 75 g.
Puikot 3 mm, joilla tikuttelin 56 silmukkaa.

Hyvin sattuivat raidat kohdilleen. Parin metrin pätkän otin lankaa pois aloittaessani toista sukkaa. Mitään muita "säveltämisiä" ei tarvittu. Aika levotonhan tämä raidoittuminen on, mutta kuitenkin tykkään siitä. Nuo kirjavat raidat (valkoinen ja vihreä) haluaisin korvata jollakin yksivärisellä.

Sukat jäävät siis itselle. Viime viikollahan tämä lanka halusi väkisin mukaani Cittarista, kun olin ostamassa 7veikkoja alesta. Siinä vaiheessa ei ollut käyttösuunnitelmaa, mutta kas kummaa, täällä kotona lanka alkoi kuiskia haluavansa minulle itselle Pilates-sukiksi. Minähän käytän siellä aina villasukkia, milloin minkäkin värisiä. Mutta nyt minusta sitten taisi tulla tekstiiliurheilija, kun on paremmin puseron väreihin sointuvat sukat.

Nämä sukat ovat ilmiselvää mustikkahilloa, jonka kipaisen huomenna viemään Hillokellariin. Nyt aion nimittäin lopettaa bloggaamisen ja lähteä lukemaan Maastamuuttajat-sarjaa. Olen lukenut sen joskus 70-luvulla ensimmäisen kerran ja nyt pitkien suunnittelujen jälkeen luen toista kertaa.

sunnuntai 13. syyskuuta 2009

Ei sukkia vaan lapaset

Kylläpäs tuo aika kiitää, taas on yksi viikonloppu takana päin. Mitään mainittavaa eikä varsinkaan isompaa ohjelmaa meillä ollut koko viikonloppuna, mutta niin se vain taas hurahti ohi melkein huomaamatta. No käsitöiden saralla sain sentään yhdet lapaset valmiiksi ja sukat aloitettua. Ja päässä on pyörinyt monenlaisia suunnitelmia, joiden toteutumisesta ei ole tietoakaan. Mutta ainahan saa ja pitääkin olla haaveita!

Nämä tuplalapaset eli oikeammin kai kääntölapaset siis valmistuivat jo perjantai-iltana, mutta tänään sain ne sitten kuvattua. Lankana on Wetterhoffin Sofia 30% silkkiä, 70% villaa ja sitä kului 110 g. Aikaisempien tekemieni tuplalapasten herättämän mielenkiinnon johdosta olen luvannut kirjoittaa ohjeen, miten näitä "tuplia" teen. Vielä tuota ohjetta ei ole muuta kuin suunnitelmissani, mutta kunhan tässä ehdin, niin sellainen ilmestyy tänne blogiini kuvien kanssa. Malttakaa siis vielä odottaa jokunen aika. Ohjeen yhteydessä kerron sitten tarkemmat tiedot näistä lapasista.


Tässä toinen lapasista käännettynä, jotta näkyy tuo toinenkin puoli.
Nyt enemmittä jorinoitta toivottelen syksyisen kaunista alkavaa viikkoa kaikille!

perjantai 11. syyskuuta 2009

Kirjahyllystäni


Hilja haastoi tässä hiljattain kuvaamaan omaa kirjahyllyä ja tässäpä näet minun otokseni meidän hyllystä. Tärkesyjärjestyksessä totta kai! Mukaan haastan kaikki kirjalliset bloggaajat!




Syksyinen perjantaipäivä on jo illassa. Lämmin oli tämäkin päivä, mutta viilenemässä päivälämmöt on selkeästi. Oli pilvistä, satoi vettä ja ehti vielä paistamaan aurinkokin.



Syksyn kaunista ja leppoisaa viikonloppua kaikille!

P.S. Eikulla on muuten arpajaiset menossa, joko osallistuit!

torstai 10. syyskuuta 2009

Sukkalankoja

Ihana syksyinen päivä on ollut tänäänkin. Kova tuuli kyllä tuiverteli, mutta mittari näytti +17 varjossa. Pihatöitä vähän tein, kanervia istuttelin muun muassa. Puolukoitakin on puhdistettiin. Siis niitä tavallisia syyskuun töitä.
Lankavarstoa vähän täydensin, kun CM:ssa on Novitan lankoja tarjouksessa. Pitäähän sitä olla jonkun verran varastossa, ettei joka nyssäkkää tarvitse erikseen käydä hakemassa. Noo, vilenismi oli kyllä myös mukana kuviossa.

Muutama kerä 7 veljestä-lankaa sukkia ja tossukoita varten, se oli suunnitelmani. Ja niitähän ne ovat nuo muut kerät, mutta yksi Mustikka-Nalle halusi väkisin mukaan. Ja kävi muuten niin, että nyt jo illalla huomasin tarvitsevani itselle mustikkaiset sukat. Taitaa siis se kerä päästä käyttöön heti, kun saan keskeneräiset lapaset valmiiksi. Verhon virkkaamista olen suunnitellut ja lehtihyllyä katsellessa huomasin lehden Virkattuja verhoja. Ja sekin halusi meille ja sai tullakin, eipähän tarvitse ruveta vanhoista lehdistä etsiskelemään mallia.
Ja muutenkin oli mukava päivä, tänään nimittäin alkoi Pilates-jumppa. Se on minun lempiliikuntaani paritanssin ohella. Vuoden olen ollut ilman sitä, kun en viime vuonna osannut täällä uudella asuinseudulla hankkiutua oikeaan aikaan oikeaan paikkaan ilmottautuakseni mukaan. Ja voin muuten iloisena kertoa, että se minun lonkkakipuni, joka vaivasi minua muutama päivä sitten, häipyi toissa yönä kokonaan eikä ole sen jälkeen enää vaivannut ollenkaan. Mitä lie ollut ja mihin lie mennyt, mutta enpä kaipaa. Varmaan ne monet paranemistoivotukset, joita teiltä monilta sain, auttoivat asiassa. Siis kiitos niistä!

keskiviikko 9. syyskuuta 2009

Tossukat kärjestä aloittaen



Tässä tulee lupaamani ohje tossukoiden tekoon kärjestä aloittaen. Tossukoiden ideahan on lähtöisin Annikaiselta, joka on blogissaan julkaissut myös ohjeen niiden tekemiseen sekä suomeksi että englanniksi. Jostakin itsellekin käsittämättömästä syystä halusin kuitenkin tehdä tossukat päinvastaisessa järjestyksessä, vaikka yleensä kyllä tykkään tehdä sukat varresta aloittaen. Siinä sitten syntyi tämä ohje, olkaapa niin hyvät. Ohjetta saa vapaasti käyttää ja muokata, ei kuitenkaan kaupalliseen tarkoitukseen ilman lupaani.


Ensimmäiset tossukat tein itselle. Näiden teko oli sellaista kokeilua ja tossukat ehtivät marinoitua lankakorinin pohjalla melkein vuoden ennen lopullista valmistumistaan. Mutta hyvät näistä tuli ja niiden perusteella lähdin rustaamaan ohjetta omaan tulevaan käyttöön.
Ohjeeni perustuvat ainoastaan kahden tossukkaparin tekemiseen ja ovat hyvin yleisluontoiset. En siis ole tehnyt edes laskelmia saati koekappaleita eri kokoisista tossuista. Ohje on niin yksinkertainen, että jokainen sukkia neulonut osaa sen perusteella tehdä haluamansa kokoisia tossuja. Lankana näissä käytin neulottuun osaan kahta väriä 7veljestä- lankaa ja virkkaukseen yhtä lankaa. Lisäämällä vaikkapa yhden Nalle-langan mukaan, saa hiukan isommat tossut.


Tarvikkeet tossuihin kokoa 37-38
Lanka 7 veljestä kahta väriä n. 50 g kumpaakin
Sukkapuikot 5 mm
Virkkauskoukku 4 mm


Aloita tossukat vaikkapa Kristelin hyvillä ohjeilla, jotka löytyvät nettineulelehti Ullasta. Lisäykset tehdään aluksi 1s/p. Kun puikolla on 6 silmukkaa, tee yksi kerros ilman lisäyksiä ja sitten vielä yksi lisäyskerros, työssä on nyt yhteensä 28 silmukkaa. Neulo näillä sileää kunnes työn korkeus on 7 cm.



Tässä kärki jo valmiina. Päätä nyt jalkapöydän päältä 6 silmukkaa (siis 1. puikolle jää alkuun 4 silmukkaa ja 2. puikon loppuun samoin 4 silmukkaa), työhön jää siis yhteensä 22 simukkaa. Niillä neulotaan 8 kerrosta sileää edestakaisneuleena. HOX! Reunasilmukat aina oikein.
Seuraavalla kerroksella luo päätettyjen silmukoiden kohdalle 6 uutta silmukkaa, jolloin työssä on taas 28 silmukkaa, ja liitä työ taas suljetuksi neuleeksi.

Nyt neulotaan sileää 5 kerrosta, näin syntyy remmi jalkapöydän päälle.


Päätä keskeltä edestä 4 silmukkaa ja jatka jäljelle jääneillä 24 silmukalla sileää neuletta edestakaisneuleena. (Alussa jaoin silmukat 3. puikolle, mutta työn edistyessä vaihdoin 2. puikkoon.) Ja reunasilmukat taas aina oikein. Kun työn pituus on n. 21 cm kärjestä mittattuna ja olet neulonut viimeksi oikean puolen kerroksen, on aika aloittaa kannan teko.
Kanta tehdään peinteisen kantakavennuksen tapaan. Jaa silmukat kolmeen osaan 8+8+8 silmukkaa ja neulo 15 s n ja 2 s. n yhteen. Käännä työ, neulo 7 o ja 2 o yhteen takareunoistaan. Käännä ja jatka kantakavennuksia kunnes kaventamatta on enää 1 oikea silmukka. Tarvitessasi tarkempia ohjeita kannan teosta löydät niitä esim. Käspaikasta.


Puikolla on nyt 9 silmukkaa (kuva yllä), joista muut päätellään tavalliseen tapaan, mutta kaksi viimeistä neulotaan ensin oikein yhteen takareunoistaan ja näin syntyneen uuden silmukan yli nostetaan edellinen silmukka. Ai, oliko muka vaikeasti sanottu! Tämän kiemuran tarkoitus on, että työn reuna on samankorkuinen kannankin takana.


Langanpäät päätellään ja tossun aukkojen ympärille virkataan kiinteitä silmukoita, remmin alapuolelle yksi kerros ja yläpuolelle kaksi kerrosta. Huomioi, että virkkaus tulee sopivan kireäksi mutta ei liian tiukaksi.



Olen ensikertalainen ohjeen teossa ja kovin epävarma siinä, joten siihen on varmaan eksynyt kömmähdyksiä. Olenkin kiitollinen, jos ilmoitat niistä minulle, että voin korjata virheet. Samoin, jos ohjeen joku kohta on sanamuodoltaan käsittämätön.
Tossukoita tehdessäni tuli mieleeni joitakin kehittämisideoita, joita kokeilen kun/jos teen lisää näitä tossuja. Kerron niistä päivittäessäni blogia ja lisään ne myös tänne ohjeeseen.
Toivon myös, että ilmoittelet minulle, jos teet tossukoita tällä ohjeella. Kuvakin tossuistasi olisi kiva nähdä.


Edit. 15.9.2010:  Maikki esittelee täällä blogissaan tohveleita, joiden teossa hän on käyttänyt tätä minun ohjettani hiukan muunneltuna.  Kannattaa kurkata sinnekin. 



Edit: 8.9.2011:  Umpinaisemman version tossukoista voi tehdä jättämällä jalkapöydän päällä olevan aukon tekemättä, jolloin halutessaan voi tehdä tossuun kukkasenkin koristeeksi esim. tämän ohjeen mukaan.

maanantai 7. syyskuuta 2009

Sadonkorjuuta



Täällä on sadonkorjuu käynnissä, ahkeria apuvoimiakin on saatu remmiin mukaan. Tänään taas nimittäin piipahti pieni mies naapurista ilahduttamassa meitä. Hänellä on tapana tulla tupsahtaa ja ilmoittaa "minä tulin töihin". Tänään hänen tullessa minä olin makoilemassa kiusallisen lonkkakivun takia. Kudoin siinä maatessani tossukoita, joista kerron tuolla alempana. Pieni mies sanoi "minäkin ompelen" ja tarttui vapaana olevaan puikkoon. Hän ei ole vielä oppinut erottamaan ompelua ja kutomista=neulomista. Ja toiseen käteen sitten sattui minun tossuni, jonka olin riisunut viereeni sängylle.

Katsokaa tuota keskittynyttä ilmettä! Tovin siinä vieretysten tikuttelimme tossukoita ja rupattelimme niitä näitä. Ja Sukkasatoa kartutettiin. Tosin pienen miehen käsissä oleva tossu ei pääse Hillokellariin, se kun on jo vanhaa satoa.


Mutta nämä tossukat pääsevät, ne kun ovat tämän satokauden tuotoksia. Eilen tikuttelin ensimmäisen ja tänään maatessani loput kolme. Annikaisen tossukat minut saivat innostumaan näiden teosta. Alunperinhän minulla oli tarkoitus kokeilla Annikaisen tossukkaohjetta, mutta purettuani yhden epäonnistuneen tekeleeni, päätin palata tähän omaani. Päätin siis mennä siitä, missä aita on matalin eli tehdä vanhaan tuttuun tapaani. Tämän ohjeen kehitin viime syksynä nähtyäni Annikaisen ensimmäisiä tossukoita.




Malli oma kärjestä aloitetut tossukat
Koko 38
Lanka 7veikkaa kaksinkertaisena, menekki n. 70 g
Puikot 5 mm:n sukkapuikot ja virkkauskoukku 4.5 mm
Silmukoita 28



Kärjestä aloituksen tein Ullan ohjetta muistellen ja sukan lopetin samantapaiseen kavennukseen kuin tavallisessa kantapäässä, mutta näissä tossukoissa kavennus tulee olemaan ylösalaisin. Panin vähän noita kerroksia ja silmukkamääriä muistiinkin itseä varten, mutta jos joku haluaa tehdä ylösalaisin tossukoita, niin voin kirjoittaa ohjeentynkääkin.





sunnuntai 6. syyskuuta 2009

Kukkanen sinulle ja sukkaset Hillokellariin

Lankapirtin kävijälaskuri on hiljattain ylittänyt 50000:n lukeman. Kiitos siitä kuuluu jokaiselle täällä poikenneelle, niin kaikille ihanille vakikävijöille kuin vaikkapa vain kerran poikenneille. Olen oikein otettu tästä suosiosta, mitään tällaista en osannut odottaa, kun vajaa kaksi vuotta sitten blogini perustin. Jokainen bloginpitäjä lienee samaa mieltä kanssani, että kävijät, siis lukijat, ja varsinkin kommentoijat tekevät tästä bloggaamisesta mielekästä ja mukavaa.


Näin virtuaalisesti ojennan teille jokaiselle tämän orkidean kukkasen kiitokseksi. Siis sydämellinen kiitos kaikille! Kiva kun poikkesitte, tervetuloa toistekin!



Lopultakin minä sain nämä sukat valmiiksi. Tuntuu, että ikuisuuden näitä kudoin, mutta eihän siinä tainnut mennä sentään kuin pari kolme päivää. Mutta pitkältä se aika tuntui. Taisivat siis omat odotukseni olla epärealistiset näiden suhteen. Mutta nyt ne ovat tässä ja pääsevät myös Hillokellarin hyllyille pikapuoliin. Mitähän hilloa tämä mahtaakaan olla.

Malli Nutkin Socks mukaillen toteutettuna. Ts. vain mallikuvioa ohjeesta, sukan suu, kanta ja kärkikavennus oman makuni mukaan.
Koko 39
Lanka Villa Mokan Mokkasukka väri Zeus, menekki 65 g
Puikot 2.5 mm

Sukat tein itselle reilun vuoden marinoituneesta langasta. Tykkään väristä ja langasta muutenkin. Vaikka se on kirjavaa, ei se ole mielestäni liian rauhatonta. Kuvaaminen oli haastavaa. Lukemattoman määrän otin kuvia enkä saanut väriä ja sukan pintaa hyvin näkymään kuvissa. Mutta näillä mennään, mitä tässä näet.


Mallikuvio oli helppo oppia muistamaan, vaikka siihen kuuluu 10 kerrosta, ja sitä oli kiva tehdä. Totuuden kertoakseni en ole malliin täysin tyytyväinen, koska sukanvarsi tahtoo kiertyä ympäri jalan. Johtuu ilmeisesti tuosta mallista. Katson nyt jonkun aikaa, miltä tuntuvat käytössä. Jos oikein hankalalta tuntuu, niin puran ja teen uusiksi jollakin toisella mallilla.


Hyvää alkavaa viikkoa kaikille!


perjantai 4. syyskuuta 2009

Elokuussa valmistuneet

Sää kääntyy jo syksyisempään suuntaan ihan selvästi. Eilen oli vielä lämmnitä +18 astetta ja aurinkoista ja yöllä paistoi kuu kirkkaalta taivaalta. Mutta nyt aamulla herätessämme ropisi sade peltikattoomme mukavasti. On siis harmaata ja tuulista, vettä ei tule koko aikaa, mutta satelee kyllä. Eilen aloittamaani ikkunanpesua kyllä aion sateesta huolimatta jatkaa, kun meillä on onneksi leveät räystäät eikä sade tule ikkunoihin asti.

Mutta viime kuun raporttia tulin tekemään. Valmistuneiden luettelo on kuta kuinkin edellisten kuukausin pituinen lukumäärältään, mutta langankulutus on ollut vähäisempää. Siis olen tehnyt keveämpiä töitä.




Raitasukkia tikuttelin kahdet. Ensimmäiset kokoa 38 valmistuivat 12.8 kahdesta Nalle-langan väristä. Hieman pienemmät vastaavanlaiset sukat samat langat, värit vain toisinpäin taas valmistuivat 26.8. Langankulutus näihin yhteensä 155 g.














Tossukat itselle valmistuivat 15.8. Nämähän aloitin jo viime syksynä, mutta olivat talven piilossa lankakorissa pohjimmaisena. Lanka 7veikkaa ja Nallea, kulutus yhteensä 45 g.



Virkkaus maittoi pitkästä aikaa hyvin. Ohuella koukulla virkkaaminen ei käynyt käteenkään niin kuin alkukesän hiukan paksumman koukun käyttely. Pikkuliinoja syntyi viisi kappaletta, kolmella eri mallilla , niistä kolem kuvissa. Lankana kaikissa Coats Eldorado, jota kului yhteensä 180 g.



Tiskirättejä kudoin elokuussa kaikkiaan ainakin seitsemän, mutta luulen seonneeni laskuissa niin, että rättejä oliisikin valmistunut pari enemmän. Mutta vain nämä varmat tapaukset lasken nyt mukaan. Lankana Novitan Bambu ja menekki 155 g.













Pupulapaset 2-vuotiaalle valmistuivat 25.8. Lanka Nallea 30 g ja aplikaatioon tilkut lyhennetystä hameenhelmastani kiinnitin Helmi-langalla.









Syksyn ensimmäiset tuplalapaset päättelin 26.8. Nämä menevät pian 14. vuotta täyttävälle neidolle. Langat Nallea ja kulutus yhteensä 70 g.


Ja koko kuukauden langankulutus on yhteensä 635 grammaa.


Ja nyt tämä lähtee valmistamaan lounasta ja sitten niitä ikkunoita pesemään, että saadaan "maailma kirkastumaan". Mukavaa viikonloppua kaikille!